otsakekuva

otsakekuva

tiistai 6. helmikuuta 2018

Ruusukultaiset 1-vuotissynttärit

Edellisviikonloppuna meillä juhlittiin ihanaisen tyttösemme 1-vuotissynttäreitä. Kun on tälläinen näpertelijä, niin saa kaikkia omituisia ideoita, kuten että ompelempa tytölle juhlamekon vaikken ole vaatteita juurikaan aiemmin ommellut (lukuunottamatta joskus koulussa ala-asteella ja yhden supersimppelin kesämekon tein kerran). Lisäksi halusin tehdä vielä prinsessakakun kukka- ja pitsikoristeineen, eli näpertelyä riitti juhlien alla mukavasti :)

Viime kesänä vietin pitkästä aikaa kunnolla omia synttäreitä, ja tuolloin tuli hankittua juhlasomisteita ruusukullan väreissä. Ruusukulta sopii ihan täydellisesti myös pikkuisen prinsessan juhliin ja sitä oli kutsuja myöten.




Tuo ruusukultainen paljettikaitaliina on kyllä superihana, sillä saa helposti juhlavan tunnelman aikaan. Prinsessajuhlien must have :D Tilasin myös ruusukultaisen jättikokoisen numerofolion, joka täytettiin heliumilla.





Edellisissä kuvissa näkyykin jo mekko, jonka tyttöselle ompelin. Kiva prinsessamekko siitä tuli, vaikka epätoivo meinasi jossain kohtaa iskeä. Minulla oli niin selkeä kuva päässä millaisen mekon haluaisin prinsessallemme, mutten löytänyt mistään tämäntyylistä. Siksipä päätin laittaa ompelutaitoni koetukselle ja toteuttaa itse tämän päähäni piirtyneen mekkosen. Ja voi sitä riemua, kun lopulta sovitin valmista mekkoa ja se vieläpä sopi neidin päälle!





Omilta synttäreiltäni oli vielä jäänyt hopeisia confettipalloja, joiden kaveriksi tein tuollaisia ruusukullan sävyisiä diy-versioita. Tarkemmin sanottuna silppusin omilta synttäreiltä säästämäni ruusukultaisen numerofolion silpuksi ja täytin tavallisia kirkkaita ilmapalloja tällä foliosilpulla. Itse kun täytin jo pyöreät 30, niin kolmonen saa jäädä vielä kaappiin jospa sen käyttäisi uudelleen muutaman vuoden päästä tytön synttäreillä. Nollalle ei hetkeen olisi ollut käyttöä, se jouti siis silppuriin :) Kaikkea sitä saa päähänsä askarrella.. Mutta tuli tosi kivoja palloja!

Sitten se ihanainen prinsessakakku. Tässäkin tapauksessa näin jo sieluni silmin valmiin kakun mielessäni, joten eikun toteuttamaan, vaikkei kakun koristelustakaan pahemmin kokemusta ole. Sokerimassaliljoja olin kerran aiemmin tehnyt, mutta ruusut olivat elämäni ensimmäiset, kuten myös pitsikoriste (se tosin oli superhelppo tehdä).




Tein siis kaksikerroksisen kakun, jonka alaosaan tuli ruusupursotusta, kerrosten rajaan helmikoristeita, ylempään kerrokseen pitsikoriste ja päälle vielä sokerimassasta ruusuja ja liljoja. Vaaleanpunaista, pitsiä, ruusuja, helmiä... Olisikohan prinsessakakun voinut vielä överimmäksi vetää? :D





Pikku prinsessa <3
Näihin kuviin, näihin tunnelmiin <3

tiistai 16. tammikuuta 2018

Meille muutti kummituspuu!

Meidän kotona ei pahemmin oikeita kasveja ole, koska onnistun ne lähes aina tappamaan. Jostain päähäni pinttyi ajatus, että nyt niitä kasveja pitää hankkia. Jospa uskaltaisin ostaa oikein suuren viherkasvin jonkun huoneen nurkkaa piristämään.

Varovaisen ensimmäisen kasvishoppailukierroksen jälkeen päädyin ostamaan näinkin vehreän kasvin kuin kummituspuu. On siinä sentään pienet vihreät lehdet (ainakin toistaiseksi...). Olen näitä kummituspuita itse asiassa ihastellut jo pidemmän aikaa, niiden hieman karu mutta herkkä ulkomuoto miellyttää minua kovin.







Katsotaan, mitä seuraavaksi uskallan ostaa. Ihastuin myös kovin ilmakasveihin. Nämä kasvit pärjäävät ilman minkäänlaista kasvualustaa, ne vain upotetaan aika ajoin veteen ja taas mennään. Näyttävät kyllä upeilta varsinkin kirkkaissa lasipalloissa. Pistetään harkintaan...


kuva: http://www.mafka-alakoski.fi/

maanantai 1. tammikuuta 2018

Joulun tunnelmia

Tänä vuonna tuntui etten ikinä saa joulua valmiiksi, mutta onnistuihan se lopulta. Pieni jalassa roikkuva ja vaativa tytöntylleröinen piti huolen, että hommat keskeytyivät tasaisin väliajoin. Ja kun tytön saa nukkumaan, mönkii karvaisempi vauva Luna-kissa joka ilta (ja aina päiväuniaikaan) syliin ja vaatii osuutensa hellyyttä ja huomiota. Ihania mussuja kumpainenkin ♡

Tässä meidän joulutunnelmia:




























perjantai 1. joulukuuta 2017

Kurkistelua vauvakuplasta

Miten nopeasti voi aika juosta? Vastahan oli tammikuu. Juuri kun aloin taas innostua sisustamisesta ja blogin kirjoittamisesta niin vaivuinkin täysin vauvakuplaan. Nyt koitan pienellä varauksella taas palata blogin ääreen ja toivon ettei käy kuten viime kerralla xD Sitä on vaan nauttinut pienestä ihmeestä täysin rinnoin. Blogin kirjoittaminen ei todellakaan ole ollut päällimäisenä mielessä. Pieni ikioma ihmisen alku on jotain niin ihmeellistä ja valloittavaa, ettei sitä osaa sanoiksi pukea.

Surukseni vaan huomasin, että Photobucketin kautta linkitetyt kuvat eli pikaselailulla lähes kaikki blogini kuvat ovat lakanneet näkymästä 😭 Ilmeisesti tämä ilmainen kuvapalvelu päätti yhtäkkiä alkaa veloittamaan ihan jäätävää summaa, mikäli haluaa jakaa kuviansa myös ulkopuolisilla sivustoilla ja en todellakaan ala siitä maksaa. Näin ollen minun on pakko ladata joka ikinen kuva blogiin uudestaan jotain muuta kautta, kiitos vaan tästä... Saattaapi tovi mennä että jaksan urakan tehdä.

Joka tapauksessa, vuosi 2017 siis tuli ja kohta se on jo mennyt.. ja tältä se meillä on tiivistetysti näyttänyt: