otsakekuva

otsakekuva

maanantai 9. marraskuuta 2015

Matkakertomus: Bali, Indonesia, osa 1

Kesän alussa vietimme parin viikon loman ihanalla Balin saarella Indonesiassa, Intian valtameren aaltoja ihailemassa. Bali on pieni mutta monipuolinen saari sademetsineen, rantoineen, tulivuorineen ja temppeleineen. Ilmasto on mukavan lämmin, yli 30 astetta vuoden ympäri. Tosin talviaikaan on sadekausi, jolloin vettä voi tulla erittäin runsaasti ja esiintyä mm. maanvyörymiä. Meidän reissumme onneksi ajoittui kuivan kauden alkupuolelle (touko-kesäkuun vaihteeseen), ainoastaan yhtenä päivänä kahden viikon aikana sateli jonkun verran vettä. Muutenkin sateet ajoittuvat useimmiten yöaikaan. Etukäteen oltiin lueskeltu piinaavista hyttysistä ja heti alkuun käytiinkin ostamassa paikallista hyttysmyrkkyä, mutta sille ei tullut reissun aikana tarvetta. Sanurissa en muistaakseni nähnyt ensimmäistäkään hyttystä, mutta apinametsässä vieraillessa saatiin useampi hyttysenpistos eli sinne myrkky olisi kannattanut ottaa mukaan.

Paikalliset ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja tuttavallisia, ja perus suomalainen voi alkuun jopa häkeltyä kun taksikuski kyselee koko elämänkertasi leveästi hymyillen ja kertoo omankin tarinansa päälle. Tälläinen vaalea pohjoismainen tyttö oli jokseenkin eksoottinen asia paikallisille, vaikka varmasti vaaleita turisteja sielläkin paljon käy ja Sanurissa varsinkin näytti että paikalliset ovat tottuneet tälläisiinkin ihmisiin. Kuitenkin sitä välillä kuuli näyttävänsä aivan barbielta ja pääkaupungin ostoskeskuksessa vieraillessamme (jossa ei ehkä niin paljon turisteja sitten käy?) olo oli kuin milläkin julkkiksella. Myyjiltä oikeasti melkein loksahti leuat välillä auki ja sitten alkoi kauhea kuiskuttelu ja ihailevat katseet jopa pienissä "fanilaumoissa", jotka seurasivat jokaisen liikkeesi.

Meidän hotellimme oli Puri Santrian, Sanurin alueella. Sanur on melko rauhallinen alue, mutta tarjoaa kuitenkin runsaan valikoiman liikkeitä ja ravintoloita. Sanur on lyhyehkön matkan päässä saaren pääkaupungista (n. 1/2 tunnin ajomatka) Denpasarista. Olimme varanneet sviitin hotellin Santrian Club -alueelta, jonka huoneistoilla on käytössä oma allasalue ja tämä alue oli myös lapsilta kielletty. Ja oi että rakastin sitä allasaluetta! Niin kaunis ja eksoottinen tunnelma :) Ollaan tykästytty tälläisiin "lapsivapaisiin" kohteisiin lomilla, vaikkei meillä lapsia vastaan muuten mitään ole :D Muutenkin hotelli oli ihan loistava, kaunis ja vehreä, mukavia työntekijöitä. Hotellialueella liikkui paljon myös suloisia oravia :)

Puri Santrian hotelli

Hotellin sisustusta, lounge.

Meidän huoneessamme oli oma pieni terassi, joka avautuu suojaisalle allasalueelle.



Ihana sänky :)


Aah, nyt ollaan lomalla!

Sviitin pukuhuone

Allasalueelta löytyy monia koristeellisia patsaita.

Allasalue oli ihanan eksoottinen kaikkine patsaineen ja kasvineen

Auringonottoa altaan reunalla


Ylemmän tason altaan vesi valui kivasti alempaan altaaseen koko reunan leveydeltä, tässä oli mukavan vilpoinen paikka makailla!


Uima-allasta

Suihkulähde hotellialueella

Lahjat jumalille aseteltiin päivittäin pienissä itsetehdyissä koreissa mm. patsaiden päälle


Hotellin yleistä allasaluetta, taustalla näkyy Spa-rakennus jossa mekin kävimme heti alkuun rentouttavassa hieronnassa

Orava!

Hotellilla oli myös oma ranta-alue, joka oli todella upea. Aivan rannassa oli rantaravintola, jossa illastimme heti ensimmäisenä iltana hotelliin saapuessamme. Meressä kelluivat hauskat lepäilypaviljongit (paras sano minkä niille tähän hätään keksin..) ja myös kajakeilla sai lähteä melomaan. Illan hämärtyessä sadat, tai varmaankin tuhannet pikkuiset ravut valtasivat rantahietikon ja rantakatua kävellessä pelkäsin aina tallovani yhden niistä :D Rantahiekka oli aivan täynnä pikkuisia koloja, joista nämä jopa suloiset pikkuotukset kaivoivat tiensä ulos. Toki ne olivat erittäin säikkyjä ja pyrkivät parhaansa mukaan väistelemään ja piiloutumaan ihmisiltä. Erittäin mielenkiintoinen ilmiö oli vuorovesi, joka sahasi voimakkaasti ääripäästä toiseen jopa pari kertaa vuorokaudessa.

Ensimmäinen ilta perillä

Rantaravintolassa oli tunnelmallinen koristelu



Paikallinen kalastaja

Hotellin rantaa


Paikallinen rannan asukki


Vuoroveden vaikutuksesta meri vetäytyi välillä hurjasti

Ilmiötä ihmettelemässä



Meren vetäytyessä matalassa vedessä kahlatessa bongasi monia mereneläviä

Rantaviivan tuntumassa kulki monia kilometrejä pitkä kävelykatu, jota pitkin oli ihana tepastella. Kävelyä ja tunnelmaa haittasi ainoastaan yli-innokkaat myyjät, joiden kojut rantakatuakin paikkapaikoin reunustivat. Mutta harvassapa lomakohteessa näiltä tuputtavilta myyjiltä välttyy, ellei halua pysyä vain ja ainoastaan hotellialueella. Rantakadun varrella oli myös ihania ja tunnelmallisia ravintoloita, joissa riitti valinnan varaa. Söimme lähes joka päivä eri ravintolassa, välillä näissä niinsanotuissa turistiravintoloissa, ja välillä metsästimme joltain pikkukadulta oikean paikallisen pikkuravintolan. Paikallinen ruoka oli lähinnä todella tulista :D Riisiä, vihanneksia ja lihaa. Lähes joka annokseen kuului tulinen salsa. Parasta tälläistä saimme eräässä pienen pienessä ravintolassa, hieman sivukadulla, ja koko "ravintola" oli niin vaatimattoman näköinen että hyvä kun edes huomattiin se. Tämä annos oli kyllä maukkain paikallisista! Ravintolan nimi oli Warung Kecil. Täällä näytti käyvän lähinnä paikallisia syömässä, hintatasokin oli sen mukainen (noin. 3 euroa koko ruoka-annos juomineen). Enemmän turisteille suunnatuissa ravintoloissa ruuan hinnaksi tuli noin 5-7 euroa / hlö, ja hotelliravintoloissa hinta tuplaantui vielä tästäkin. Kaiken kaikkiaan kohde ei ollut mikään kummoinen kulinaristinen kokemus meidän mielestämme.

Pieni ravintoloita vieritysten rantakadun varrella

Rannassa oli ihanan tunnelmallista ruokailla

Huomatkaa hiuspehkoni, joka jatkuvan ilmankosteuden vuoksi pörrösi ja taipuili miten sattuu :D Viimeisinä päivinä kävin paikallisessa Spassa ottamassa hiusnaamion, joka kuitenkin taian tavoin pehmensi pörröhiukseni ainakin loppuajaksi.



Paikallinen annos


Kadut ovat pieniä ja kaikki tiet ovat pienten putiikkien reunustamia, tyhjää tienvartta ei juurikaan saarelta löydy muutenkuin vuoristosta. Takseja liikkuu koko ajan, ja kyytiin on helppo hypätä. Pääkaupungin alueella liikenne on ajoittan erittäin ruuhkaista ja eteneminen autolla tuskallisen hidasta. Suurin osa liikenteestä onkin skoottereita. Vaikka saari siis on suhteellisen pieni ja kartalta katsottuna näyttää että saaren kiertää nopeasti autolla, totuus on hieman toisenlainen. Liikenne on paikoittain hidasta ja teitä saarella ei liian montaa ole varsinkaan pohjoispuolella vuoristossa. Vuokrasimme auton kuskin kera kolmeksi päiväksi. Hintaa per päivä tuli 45 €. Kiersimme mm. muutaman rannan, useita temppeleitä, eläintarhassa, apinametsässä, riisipeltoja katsomassa, vesiputouksella, tulivuorilla ja tutustumassa paikalliseen käsityöhön.


Bensaa sai kätevästi ostettua pullossa

Happy travellers (ilmastointi oli jees)

Liikennettä



Saari on oikea paratiisi, myös shoppailijalle. Saari on pullollaan upeaa käsityötä, taidetta ja puuveistoksia. Muutamilla euroilla saa ostettua uuden mekon, shortsit, paidan ym. Tosin tinkiä pitää reilusti pyydetyistä hinnoista! Saarella näki ihan uskomattoman upeita puutöitä koristeellisin kaiverruksin: huonekaluja, ovia, sängynpäätyjä, peilejä, naamioita, koriste-esineitä jne. Pääkaupungissa ajellessamme kuski kertoi, että eri käsityöalat ovat pakkautuneet kaupungin eri alueille. Ja sen kyllä huomasi. Saatoimme ajella useita kilometrejä tietä, jonka molemmat puolet olivat vieri vieressä täynnä lähes samanlaista tavaraa myyviä liikkeitä. Itse huokailin ja ihastelin eniten erilaisia kivipatsaita ja muuta kivitavaraa. Pääkaupungin ulkopuolella taas kokonainen pikkukylä saattoi olla erikoistunut joko käsityöhön, kivi- ja puupatsaisiin tai huonekaluihin.

Erittäin huono kuva, mutta kuvitelkaa tätä näkyä kilometrikaupalla, kaikki pihat täynnä patsaita

Yksi asia, mihin saarella eniten rakastuin, oli se miten kaikki oli niin ihanan koristeellista.

Koristelua kävelytiellä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti